Löysin aiemmin mainitsemani esseen syksyltä, kun lakkasin etsimästä sitä. Yritin löytää vanhasta äidinkielenkirjasta jonkin raflaavan aiheen, on tehnyt mieli kirjoittaa jotain kunnollista jo pitkään, ja sieltä välistä se tipahti.

Opettajani ei hyväksynyt tekstin "sinättelyä", mutta te joudutte sen kestämään koska pidän sitä osana omaa kirjoitustyyliäni.

Kommentit voisivat olla ihan mukavia. :)

 

Media - neljäs valtiovalta?

Se, joka hallitsee mediaa, hallitsee maailmaa. Median avulla luodaan tietynlainen kuva maailmasta. Tästä hyvä esimerkki ovat uutiset erilaisissa lehdissä ja televisiossa. Niin kutsuttuun roskalehdistöön ei tarvitse suhtautua vakavasti, mutta kun Helsingin Sanomat ja Nelosen Uutiset raportoivat, harva kyseenalaistaa. Erilaisin hienovaraisin keinoin media muokkaa ajatteluamme, tuottaa ideologioita ja stereotypioita. Hetkittäin sitä voidaan pitää jopa propagandana. Uskonto ja politiikka syötetään lusikalla kansalle, jolloin se on tiukasti valtaapitävien hallinnassa.

Mediaa pidetään puolueettomana, mutta todellisuudessa se on useimmiten tiukasti valvottua ja helposti muokattavissa. Sitä käytetään hämäämään ja viemään huomio pois todellisesta maailmantilanteesta.

Tästä pääsemmekin viihteeseen. Massoille leipää ja sirkushuveja. Niiltä on mahdotonta välttyä. Jokaisessa kodissa on televisio, radio tai tietokone. Televisio on näistä pahin. Joka välissä meille tuodaan jotakin tekemistä tai katsottavaa, ja kun kerran jää koukkuun, apatiaan vajoaminen alkaa. Näin syntyy uusi ihmistyyppi, sohvaperunat. Suurin osa Suomenkin väestöstä on jo nyt osa-aikasohvaperunoita ja ruudun vankeja. Myös viihdettä käytetään mielipiteiden muokkaamiseen, mutta vielä melko vähäisesti. Jokainen on joskus nähnyt elokuvan tai pätkän televisiosarjaa, jossa luodaan stereotypioita, oli kyse sitten tarinasta, jossa poliisit pelastavat päivän, tai tosi-tv -sarjasta, jossa kilpailijat on valittu juuri tätä varten; repertuaariin kuuluu tyhmä blondi, neitimäinen homoseksuaali tai vaikkapa epärehellinen maahanmuuttaja.

Tietenkään viihteen suurin tarkoitus ei ole mielipiteiden muokkaaminen, vaan rahan tuottaminen, mutta huolehtiessasi uusimmista listaykkösistä ja sarjojen tapahtumista et ehdi havahtua.

On myös olemassa vaihtoehtoista mediaa, ja onneksi sen määrä kasvaa jatkuvasti. Sananvapaus on monille tärkeää, mutta vain harvat todella käyttävät sitä. Toisaalta yhä useammat alkavat kyllästyä valtavirtamedian syöttämään todellisuuteen. Internet on tämän uuden underground-liikkeen suojasatama, sillä World Wide Web on liian suuri kontrolloitavaksi. Oikein etsimällä saatat löytää todella yllättävää ja mielenkiintoista tietoa, vanhoja uutisia uudesta näkökulmasta ja uutisia jotka virallinen media sivuutti ja sinunkin haluttiin unohtavan.

Loppujen lopuksi on aivan oikeudenmukaista kutsua mediaa neljänneksi valtiovallaksi. Joskus sillä tuntuu olevan enemmän valtaa kuin eduskunnalla. Media nostaa poliitikot virkoihinsa, ja siitä riippuen he pysyvät niissä tai tipahtavat valtaistuimiltaan. Oikein käytettynä sen avulla säädetään lakeja, tai jätetään säätämättä. Joskus media tuo esiin jotakin, mikä muuttaa koko valtiota tai maailmaa. Siihen tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Uskomalla kaiken kuulemasi hukkaat median positiivisen merkityksen ja tulet johdetuksi harhaan.

Sanonnan mukaan tyhmyydestä sakotetaan, mutta todellisuudessa tarkkanäköisyyttä ja kriittistä ajattelua pidetään negatiivisina luonteenpiirteinä. Pienelle lapselle puhuttaessa käytetään kiertoilmaisuja ja kerrotaan vain välttämättömin, myöhemmin puhutaan mukavista asioista ja kiinnitetään huomio muihin asioihin. Ikävä kyllä suurin osa maailman ihmisistä haluaa pysyä pieninä lapsina ja sulkea korvansa pahoilta asioilta. Mediaa voidaan pitää eräänlaisena tuutulauluna.

Ehkä jonakin päivänä tapahtuu jotakin, mikä huomataan epävireisenä sointuna tuutulaulussa, ja ihmiset heräävät. Todennäköisyys kuitenkin pienenee koko ajan kansalaisten kietoutuessa pumpuliin lapsuudesta saakka.

Maailma on paha paikka, mutta on parempi olla hereillä ja tietoinen siitä kuin onnellisena typeryyden kuplassa, johon jokainen meistä syntyy.