Olin eilen juhlimassa. Kaverit ovat alkaneet suhtautumaan tyyliin "taas iita haluaa alkoholia?" vaikka en enää (ainakaan tietoisesti) käytä alkoholia ja humalaa lääkintäkeinona, enkä ole edes vähään aikaan itkenyt tai avautunut kännissä.

Eilen tosin meni yli. Promillelaskurien mukaan se että kävin jossain vaiheessa oksentamassa pelasti hengen; olisi ollut neljän promillen humala. En silti angstannut, avautunut, itkenyt, tai tehnyt mitään mitä kadun. Eikä ole edes krapulaa suuremmin.

Jostain syystä krapulapäivinä on helpointa tulla itsensä kanssa toimeen. Ehkä se johtuu siitä että tukka on sekaisin ja meikkien jämistä silmät ovat tummat, näyttää vähän heroiinihuoralta tai jotain, mutta siedettävältä. Unohdin aamulla ottaa lääkkeet mutta sitä ei olisi tänään arvannut, ihan hyvä fiilis.

Terapeutti pisti pitämään mielialaseurantakorttia, sen jälkeen ei ole ollut niin paljon tarvetta avautua tänne tai irkkiin. On joskus vähän pelottavaa katsella niitä lukuja ja muistaa mitä ne kertovat, mutta ehkä se vielä joskus paranee.